Tuomas Auvinen, osa 1: Miten Aalto-yliopisto kehitti taidealojen vision?
Tehtävänantona oli päivittää Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun visio. Korkeakoulun uudeksi dekaaniksi oli juuri valittu Tuomas Auvinen, joka päätti poiketa tavanomaisesta toimintatavasta radikaalilla tavalla.
Hän päätti valjastaa koko 500-päisen opetushenkilökunnan rakentamaan strategisen toimintamallin taidealoille. Prosessi alkoi yhteisellä tapaamisella, jonka aihe oli "mistä meidän pitäisi keskustella?"
Tuomas Auvinen, Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun dekaani. Haastattelimme Auvista syksyllä 2020 hänen näkemyksistään yhteisöllisestä kehityksestä.
The future of ARTS
Yhteisöllisen kehittämisen tuloksena syntyi The Future of ARTS, uudenlainen ja alati kehittyvä, yhteinen ympäristö. Etusivulla julistetaan ylpeästi: "Nobody and everybody at Aalto ARTS owns this content, nobody and everybody can claim full credit for these insights."
Miten alun epävarmuudesta päästiin huikeaan lopputulokseen? Miten korkeakoulun dekaani johti yhteisöllistä kehitysprojektia onnistuneesti?
Tuomas Auvinen on luovien yhteisöjen johtamisen asiantuntija. Hänellä on kokemusta yhteiskehittämisestä opetusmaailmasta — Aalto-yliopistossa nykyisessä pestissään sekä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian dekaanina — ja yritysmaailmasta luovan johtamisen konsulttina.
Haastattelimme Auvista selvittääksemme miten korkeakoulun visio rakennettiin ja mitä eri organisaatiot, yritykset mukaan lukien, voivat prosessista oppia. Hän kertoi oivalluksista organisaation strategian ja vision rakentamisesta yhteisöllisesti sekä pohti nykytilanteen aiheuttamaa tarvetta tehdä se verkossa.
Miten organisaatioiden kannattaa lähestyä yhteisöllistä kehittämistä?
Kyseessä on johtamisperiaatteiden perusteellinen muutos. Perusoletuksena on iät ja ajat ollut, että “kapteeni käskee” ja muut seuraavat vahvan johtajan perässä. Auvisen mukaan kuitenkin “aidosti luovissa ja visionäärisissä organisaatioissa visio täytyy tehdä yhdessä.”
Prosessi alkaa kutsumalla olennaiset sidosryhmät mukaan ja pohtimalla yhdessä mitä seuraavaksi kuuluisi saada aikaan. Ideoiden ja keskustelujen kulku pidetään avoimena, ja yksilöille annetaan vapaus itseohjautuvasti hakeutua itseään kiinnostavien aiheiden luo.
Tärkeätä on, että osallistujat saavat osallistua juuri heitä kiinnostavaan keskusteluun, ja halutessaan vaihtaa keskustelusta toiseen kunnes he löytävät itselleen sopivan.
Kun osallistujilla on mahdollisuus vaikuttaa heille tärkeään aiheeseen, sisäinen motivaatio ja aito kiinnostus ohjaavat osallistujia antamaan sitoutuneesti oman panoksensa.
"Johtajan tehtävä ei ole luoda visiota, vaan mahdollistaa sen syntyminen yhteisöllisen kehittämisen kautta."
- Tuomas Auvinen
Organisaation perustehtävä pitää olla kaikille selvä, jotta vapaan ideoinnin rajat ovat konkreettiset. Kuten Aristoteles sanoi, järjestyksen avulla saavutetaan vapaus. Vaikka keskustelu soljuu vapaasti, ovat sen rajat silti tiukat: tarkoitus on luoda organisaation tulevaisuuden suunta.
Vastuunkanto sekä -jakaminen ovat Auvisen mielestä tärkeässä roolissa: “haastoin yhteisöä ottamaan aidosti vastuuta pohtimisesta ja suunnasta minne me haluamme mennä.”
Lähestymistapa on tavanomaista pehmeämpi. Auvinen näkee asian niin, että "johtajan tehtävä ei ole luoda visiota, vaan mahdollistaa sen syntyminen yhteisöllisen kehittämisen kautta." Tämä vaatii johtajalta nöyryyttä myöntää yhteisön olevan yksilöä viisaampi.
Mikä on yhteisöllisen kehittämisen lopputulos?
Auvinen on käyttänyt yhteisöllistä menetelmää myös Sibelius-Akatemian dekaanina, ja kertoo olleensa kumpanakin kertana tyytyväinen tuloksiin. Lopputulokseen ei pystyisi yksin, ja siitä tulee innovatiivisempi kuin mihin pelkkä johtoryhmä päätyisi. Yhteisöllinen kehittäminen johtaa kolmeen tärkeään lopputulemaan:
- Työntekijöiden sitoutuneisuus kasvaa
- Syntyy huipputulokset mahdollistava toimintaympäristö
- Tekemisen ja vastuunoton kulttuuri kukoistaa
Sitoutuneisuus
Yhteisöllisen tekemisen myötä syntyy yhteinen ymmärrys suunnasta sekä tulevaisuuden tavoitteista. Strategia muutetaan sähköpostilla lähetettävästä, ranskalaisten viivojen listasta, yhteiseksi kulttuuriksi, jota tehdään eikä pelkästään mietitä.
Sitoutuneisuus vaikuttaa myös tuottavuuteen. Lähes 1,4 miljoonaa työntekijää ja 263 eri tutkimusta tarkastelevan meta-analyysin mukaan vahva henkilöstön sitoutuneisuus johti 22% korkeampaan tuottavuuteen verrattuna henkilöstön heikkoon sitoutumiseen.
Liiketoiminnan kannalta on merkittävää, että työntekijät tuntevat olevansa osa organisaation menestystä, eikä vain vaihtokelpoinen pala koneistoa. Yhteisöllisellä tekemisellä luodaan joukkue, joka kokee yrityksen menestyksen olevan heille itselleen tärkeä asia.
Toimintaympäristö
Huippusuoritusten kannalta on oleellista, että ihmiset kokevat omien ideoiden ja ehdotusten eteenpäin viemisen, sekä muutoksen aikaansaamisen mahdolliseksi. Niiden mahdollisuus johtaa uusien ideoiden syntymiseen.
Auvinen vertaa luovuutta lihaksistoon, jota tarvitsee harjoittaa. Joillain se on kehittyneempi kuin toisilla, mutta ihminen on Auvisen mukaan perimmiltään luova. Tämän sisäisen luovuuden jokainen organisaatio haluaa tuoda esille.
Kulttuuri
Tärkein kolmesta komponentista on yhteisten arvojen sisäistäminen ja jokapäiväisen tekemisen muuto. Kun koko organisaatio osallistuu yhteisen strategian rakentamiseen, se sisäistetään paremmin. Oppi iskostuu tekemällä, ei lukemalla.
Luovien organisaatioiden yhtenä tunnuspiirteenä on kulttuuri jossa ideoita syntyy joka tasolla. Tähän yhteisöllisyydellä pyritään.
Lopuksi
Johtajien pitää uskaltaa ottaa sivurooli. Korkeakoulun dekaanina Auvinen antoi henkilökunnalleen vahvan luottamuksen signaalin uskomalla vastuuta alaspäin. Hän kehotti yhteisöä osallistumaan tulevaisuuden muotoiluun: "tehän sen tiedätte, teidän kuuluu kertoa mitä meidän pitäisi tehdä."
Valmiit ja hienot nettisivut eivät ole Auvisen mielestä prosessin oleellisin hyöty. Sivutuotteena syntyneet sitoutuneisuus, yhteinen ymmärrys suunnasta ja strategiasta, ja luovempi toimintaympäristö sekä kulttuuri, tekivät prosessista kannattavan.
Lue toinen osa:
Haluatko lukea haastattelun toisen osan, missä Auvinen kertoo näkemyksistään yhteiskehittämisestä koronaepidemian aikana ja tulevaisuudessa? Lue lisää täältä.