Oletko miettinyt asukasyhteisöjä viime aikoina?
Asukasyhteisöistä tulee ryminällä tärkeä osa nykyaikaista vuokra-asumista. Ne eivät ainoastaan paranna vuokralaisten elämänlaatua, vaan tarjoavat merkittäviä taloudellisia ja operatiivisia hyötyjä vuokra-asuntojen omistajille.
Teimme kyselytutkimuksen Asukasdemokratian tilasta kesäkuussa 2025. Alustavien tulosten mukaan noin 40% vastaajista on sitä mieltä, asukasaktiivisuus ja yhteisöllisyys kehittyvät parempaan suuntaan seuraavan vuoden aikana.
Ehkä olet vuokra-asumisessa aina miettinyt, että kunhan kiinteistötekniikka on kunnossa, kaikki on kunnossa. Se on kuitenkin vasta perustaso, jota ei pitäisi liikaa miettiä. Meille insinöörikansana on helpompi häärätä tekniikan kuin ihmisten parissa, mutta toiminnan keskiössä kuitenkin pitäisi olla ihmiset. Siksi, ehkä hiukan provokatiivisesti kirjoitamme muutamia ajatuksia sille, miksi asukasyhteisöt ovat myös taloudellisesti ja operatiivisesti erinomainen apuväline vuokra-asuntojen omistajille. Toiveeni on, että sinulle avautuu ajatuksia sille, kuinka yhteisöllisyyden kehittäminen on investointi, joka maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin.
(kuva on tehty Copilotilla)
Kyllä, vuokra-asuntojen omistaja hyötyy
Yhteisöllisyyden kehittäminen vähentää vaihtuvuutta, sillä tyytyväiset asukkaat pysyvät todennäköisemmin pidempään, eli asukaspito kasvaa. Se vähentää tyhjäkäyttöä ja siihen liittyviä kustannuksia. Nyrkkisääntönä on, että jokainen muutto maksaa menetettyjen vuokratulojen lisäksi vähintään 5000 euroa.
Vuokra-asumisen yhteisöllisyyteen jo pitkään keskittynyt asiakkaamme KOy Jyrkkälänpolku Turusta on huomannut, että asunnot ovat täynnä, ja heille jopa jonotetaan. Toki kiinteistöt ja niiden tekniikka on kunnossa, mutta sen päälle on rakennettu yhteisöllisiä elementtejä, kuten rutiineja, aktiivisuutta ja yhteistä toimintaa, jotka lisäävät asukkaiden viihtymistä merkittävästi. Teknisten investointien rahatkin on helpompi löytää, kun asunnot on vuokrattu. Viimeisin isompi investointi oli yhteisöllinen pesulakokonaisuus.
Aktiiviset yhteisöt toimivat lisäksi tiedonvälittäjinä ja auttavat omistajia reagoimaan nopeasti mahdollisiin ongelmiin. Kun vuorovaikutus on suoraa, läsnäolevaa ja kuuntelevaa, osallistuminen kasvaa, ongelmat vähenevät ja vuokra-asuminen paranee yhdessä tekemällä.
Vuokra-asukaskin hyötyy
Vuokralaisille asukasyhteisöt tarjoavat monia etuja. Yhteisöllisyys lisää resilienssiä ja auttaa tuntemaan olon turvallisemmaksi ja mukavammaksi. Naapureihin tutustuminen johtaa yhteisiin aktiviteetteihin ja uusiin ystävyyssuhteisiin. Lisäksi yhteisölliset projektit, kuten tavaranvaihtotorit, edistävät kierrätystä ja kestävää kehitystä.
Yhtenä näkökohtana on vuorovaikutuksen ja tiedottamisen paraneminen. Paitsi oikea-aikaista ja kohdennettua viestintää, se muovautuu yhteisössä yksisuuntaisesta dialogiseksi eli monenväliseksi ja tasavertaiseksi. Silloin asukkaatkin kokevat roolinsa tärkeäksi. Merkityksellisyyden kokemus lisää tyytyväisyyttä, kiintymystä ja auttamisen halua, ja mikä parasta, ei maksa juuri mitään.
Yhteisöllisyyden merkitys
Perinteisesti isännöitsijät ja vuokrataloyhtiöiden työntekijät ovat keskittyneet kiinteistöjen kunnossapitoon, vaikka työn keskiössä voisi olla myös asukkaat. Asukasyhteisöjen avulla voidaan luoda ympäristö, jossa asukkaat tuntevat olonsa arvostetuiksi ja kuulluiksi. Tämä ei ainoastaan paranna asukkaiden viihtyvyyttä, vaan myös lisää heidän sitoutumistaan yhteisöön.
Jokainen meistä tarvitsee kokemuksen kuulumisesta itseään suurempaan yhteisöön, ja jokainen yhteisö haluaa, että siihen koetaan osallisuutta. Vuokra-asuminen on perustaltaan kuin pieni kylä, jossa on mahdollisuudet tuntea ja auttaa muita.
(kuva on tehty Copilotin avulla)
Kulttuuri muuttuu
On mielenkiintoista pohtia, mistä rakennuksiin ja tekniikkaan keskittyminen johtuu. Voisiko syynä olla teknisen alan koulutus, joka painottaa teknisiä sekä talouden taitoja? Vai onko kyseessä työkulttuuri, jossa korostetaan suoraviivaisuutta ja etäisyyden ylläpitämistä? Suomalaiset tunnetaan suoraviivaisuudesta ja siitä, että pintapuolisia henkilösuhteita ei välttämättä pidetä yhtä tärkeinä kuin teknistä osaamista. Tämä voi vaikuttaa siihen, miten isännöitsijät ja vuokrataloyhtiöiden työntekijät lähestyvät työtään. Toisaalta, asukasyhteisöjen merkityksen ymmärtäminen ja niiden kehittäminen voi olla avain parempaan vuokra-asumiseen, yhteisöllisyyteen ja taloudelliseen pärjäämiseen. Digitaalisessa asukasyhteisössä ujommallakin on tasavertainen mahdollisuus osallistua.
Digitaalinen maailma on jo muuttanut tapoja olla yhteydessä toisiimme. Asukasyhteisöjen avulla voidaan hyödyntää bittimaailman mahdollisuuksia, kuten kohdennettua viestintää, äänestämistä, kyselyjä ja monenvälisiä keskusteluja. Se ei ainoastaan helpota tiedon jakamista, vaan myös lisää yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta asukkaiden ja muiden toimijoiden välillä.
Johtopäätökset
Asukasyhteisöt tarjoavat win-win-tilanteen sekä vuokranantajille että vuokralaisille. Ne parantavat asukkaiden elämänlaatua ja tarjoavat omistajille taloudellisia ja operatiivisia hyötyjä. Yhteisöllisyyden kehittäminen on investointi, joka maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Eikö olisi aika hienoa vähentää ilkivaltaa ja häiriökäyttäytymistä, ja pitää asunnot vuokrattuna pidempään?
Jos haluat kantaa oman kortesi kekoon kommentoimalla, se onnistuu kirjautumalla tähän yhteisöön jäsenenä. Jos et ole vielä jäsen, kannattaa rekisteröityä ja kirjautua, jaamme täällä vinkkejä yhteisöjen rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi.
Mitä mieltä sinä olet?
- Jaakko